keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Olin Onnellinen

Vesille laskin veneeni harmaan,
tiesin sen rantautuvan paikkaan varmaan.
Yli koskien kuohuvien,
valtamerien ja jokien.

Kun ilta yöksi muuttuu,
kuu nousee taivas tummuu.

Katseeni seuraa hetken verran,
Veneeni matkaa yli aaltojen kerran.

Nousen ylös sannalta
ja jatkan matkaani hiekkarannalla.
Olin niin onnellinen,
että itkin.

Päätin jättää kaiken taakseni,
ja aloittaa elämän uuden,
kun kerran sain siihen tilaisuuden.
Siksi olin niin onnellinen. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti